Sain pienellä viiveellä kätösiini valokuvia muutaman viikon takaisesta karting-reissusta. Porukat toivat veljen auton Kouvolaan ajettavaksi, ja mä kävin taas testaamassa miten on ajaminen vuodessa unohtunut. Joskus back in the days tuli ajettua kilpaa kaikki kesät, mutta viimeisimmästä kisasta rupee oleen lähemmäs kymmenen vuotta varmaan. Oon kuitenkin koittanut kerran kesässä päästä testaamaan tuleeko hommasta mitään.

Reissu oli tuottelias, koska kun rupesin laittamaan ajohanskoja käsiini, löytyi sormikkaan sisältä vuoden verran kateissa ollut sormus, joka on kuitenkin ennen katoamistaan pysynyt räpylässä aika monia vuosia. Olin jo menettänyt toivoni sen löytymisen suhteen, mut siellähän se, varmassa tallessa ja vähän tummuneena.

Ajohommat sujui miten sujui. Paikalla oli jotain sarjan keulaäijiä, joille jäin joka kierroksella jonkun kymmenisen metriä vaikka mulla oli varmasti alipainoakin. Ei näillä taidoilla siis paljoa kannattais lähteä kisoihin isottelemaan. Mut hauskaahan tuo on vaikka huono oiskin.

Parit kymmenen kierroksen setit jaksoin käydä pyörähtämässä, sitten alkoi loppua kunto. Tämmösen kynäniskan kun pistää tonne jotain yrittämään, niin tunnin jälkeen ei jaksa pidellä kaarteissa päätään pystyssä. Ja pitäs varmaan ottaa roller derby -polvisuojat mukaan jos haluais ettei polvet hakkaannu hetkessä mustelmille. En tajuu miten oon joskus skidinä jaksanu tota hommaa. Toisaalta ehkä pienemmät ja hitaammat autot ei ollut niin rankkoja ajaa, tai sit vaan ajoin niin hiljaa. Mustelmilla muistan olleeni muksunakin, riippumatta siitä montako routamattoa teippas päällekäin penkin reunoihin tai tankin ympärille.

Näillä saatesanoilla, A menee luultavimmin viikonloppuna ostamaan kaverinsa kanssa karting-autoa ja joukkueessa kuulemma saa olla kolmaskin kuski. Et taidankin laittaa tästä niitä polvisuojia tilaukseen, ei sitä tiiä mistä ittensä ens kesänä vielä löytääkin.