Ravintolapäivä saapui myös maalle. En sentään omaa kioskia pistänyt pystyyn, vuodenaika ja kelit asetti ikäviä rajoituksia sellaselle toiminnalle. Sen sijaan kolme muuta kouvolalaista oli hommaan ryhtynyt. Valkealassa tarjoiltiin kalaseljankaa, Kuusaalla sienikeittoa ja Vahteronmäessä gulassia. Boonuksena Iitin puolella ois ollu vielä kokoelmallinen erilaisia kakkuja.

Yritin pakottaa itselleni seuraa, mutta kaikki oli liian nirsoja, ujoja tai kiireellisiä. A vähän jo kiinnostui kun kuuli että Iitissä olis myös voileipäkakkua, mutta ei lopulta uskaltanut lähteä vieraiden ihmisten koteihin pyörimään. No, menin sitten yksin, ja helppouden vuoksi valkkasin lähimmän ravintolan.

Perheenäiti omakotitalossaan tarjoili suuresta padasta oikein hyvää gulassia. En oo ennen gulassia syönytkään, ja oikeestaan ainoa mielikuva ruuasta perustui Patin ja Matin tapettijaksoon. Ilmeisesti gulassia voi olla niin kastikkeena kuin keittonakin. Patilla ja Matilla oli selkeesti kastiketta, mutta ravintola tarjoili keittoversiota. Oli kyllä hyvää. Tavallinen lihakeitto oli saanut sekaansa vähän paprikaa ja pikkusen potkua antavia mausteita. Ei kuitenkaan tulisena, vaan nimenomaan mausteisena. Kaveriksi tuoretta leipää. Neljä euroo, maha täyteen ja kotiin. Meinasin pyytää toista annosta takeawayna, mutta en sit viittinyt kun ehkä ihmiset ei säilyttele kodeissaan kauheesti ylimäärästä tupperwarea.

Ootan jo pienehköllä innolla seuraavaa ravintolapäivää. Jos se sattuisi kesäkeleille, ja sellaiseen aikaan ettei mulla oo samaan aikaan jotain maailman tärkeintä menoa, mut tullaan varmasti näkemään jonkinlaisen tiskin toisella puolella. Maailman paras visiokin on jo, kun vaan sais sen toteutettuakin.

Kouvolan Sanomien yleisökyselyn perusteella tällanen läpeensä positiivinen teemapäivä otettiin Kouvostoliitossa avoimin sylin vastaan:

EDIT: Damn you Ravintolapäivä. Seuraava ajankohta oiskin sit jo neljäs helmikuuta. Ei käy! Ei mun idea toimi jossain hankien keskellä!